Monille yrityksille perinteinen, IT-tiimeihin nojaava ohjelmistokehitysprosessi on nykyään muodostunut hankalaksi pullonkaulaksi, joka hidastaa reagointia markkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tämä kehitys näkyy esimerkiksi Gartnerin arviossa, jonka mukaan sovelluskehityksen kysyntä kasvaa vuoteen 2021 mennessä jopa viisi kertaa nopeammin kuin IT-osastojen kyky vastata siihen.
Siksi low-code-kehitys on noussut nopeasti suosioon. Sen avulla voidaan parantaa liiketoiminnan ketteryyttä ja tuottavuutta sekä samalla leikata kehityskustannuksia merkittävästi — ja juuri nämä hyödyt tekevät siitä yhä houkuttelevamman vaihtoehdon eri kokoisille organisaatioille. Itse asiassa Gartner ennustaa, että vuoteen 2024 mennessä jopa 65 % kaikesta sovelluskehityksestä tehdään low-code-alustojen avulla.
Mutta millaisia asioita low-code-ratkaisuilla oikeastaan voidaan toteuttaa käytännössä — ja voisiko tämä lähestymistapa sopia myös oman yrityksesi sovellustarpeisiin?
Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät ja tehokkaimmat käyttötapaukset, joissa yritykset hyödyntävät low-code-kehitystä eri liiketoiminta-alueilla.
Mikä on low-code-kehitys?
Low-code-kehityksen ydinidea on se, että myös sellaiset työntekijät, joilla on vain vähän ohjelmointiosaamista mutta hyvä ymmärrys omista liiketoimintaprosesseistaan, pystyvät rakentamaan tehokkaita sovelluksia – usein vain pienen tuen turvin IT-ammattilaisilta. Sovelluksia voidaan luoda hyödyntämällä valmiita rakennuspalikoita, joita vedetään ja pudotetaan haluttuun järjestykseen helppokäyttöisessä graafisessa käyttöliittymässä (GUI). Näin voidaan automatisoida vaikkapa rutiinitehtäviä tai kehittää omalle tiimille sopivia työkaluja nopeasti ja ilman raskasta kehitysprosessia.
Tämä toimintamalli voi vähentää tarvittavan koodin määrää jopa 90 prosenttia, mikä puolestaan nopeuttaa merkittävästi uusien sovellusten kehittämistä ja muutosten tekemistä. Tuloksena on selvästi lisää ketteryyttä ja tehokkuutta liiketoimintaan – ja aikaa jää enemmän olennaiseen.
Low-code-kehityksen käyttökohteet
Yritykset hyödyntävät low-code-kehitystä monilla eri osa-alueilla — aina IT-osastosta asiakaspalveluun ja markkinoinnista prosessien automatisointiin. Tässä muutamia yleisimpiä ja toimivimpia käyttötapoja.
1. Liiketoimintaprosessien hallinta
Digitaalinen transformaatio on nykyään monille yrityksille kriittinen ja jatkuvasti kehittyvä prosessi. Se vaatii, että liiketoimintaprosesseja voidaan nopeasti mukauttaa muuttuviin markkinaolosuhteisiin tai uusiin liiketoimintatavoitteisiin. Low-code-kehityksen ansiosta yritykset voivat ketterästi räätälöidä esimerkiksi työnkulkuja, käyttöliittymiä, lomakkeita, raportteja ja muita keskeisiä prosesseja – ilman raskasta koodausurakkaa. Tämä nopeuttaa kehitystyötä merkittävästi ja mahdollistaa sujuvamman reagoinnin muutoksiin.
2. Toiminnanohjaus (ERP)
Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP) ovat yksi yleisimmistä ja tärkeimmistä liiketoimintasovelluksista. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä nämä järjestelmät voivat kuitenkin myös rajoittaa yritysten ketteryyttä ja kykyä sopeutua muutoksiin. Itransitionin vanhempi johtaja Ivan Kot tiivistää tilanteen osuvasti tässä artikkelissa:
“Perinteiset ERP-ohjelmistot – vaikka niillä on omat vahvuutensa – ovat yhä useammin liian jäykkiä ja kalliita nykyaikaisen yrityksen tarpeisiin.”
Ongelman ydin on siinä, että perinteiset ERP-järjestelmät eivät ole alun perin suunniteltu helppoon räätälöintiin. Pienetkin muutokset saattavat vaatia ohjelmistokehittäjän koodausta, ja järjestelmäpäivitysten yhteydessä nämä muokkaukset pitää usein tehdä kokonaan uudestaan. Yritykset, jotka ovat investoineet kuukausien työhön räätälöityjen ratkaisujen kehittämiseksi, voivat päätyä tilanteeseen, jossa järjestelmän päivittäminen uuteen versioon on liian kallista ja riskialtista – ja jäävät siksi vanhan version vangiksi.
Low-code tuo tähän merkittävän muutoksen. Sen avulla loppukäyttäjät – esimerkiksi liiketoimintayksiköiden työntekijät – voivat itse rakentaa kevyitä, omaan työhönsä sopivia käyttöliittymiä, jotka eivät perustu ERP:n jäykkiin kenttiin ja rakenteisiin. Kun ERP-järjestelmää päivitetään, low-code-sovellukset voidaan nopeasti mukauttaa uusiin taustajärjestelmän muutoksiin – ilman että käyttäjien tarvitsee luopua tutuista ja toimiviksi todetuista käyttöliittymistä.
Low-code tekee siis ERP-järjestelmistä joustavampia, ketterämpiä ja paremmin omaa organisaatiota palvelevia – ilman suurta teknistä työmäärää tai riippuvuutta ulkopuolisista kehittäjistä.
3. Henkilöstöhallinto
Henkilöstöhallinto on keskeinen osa lähes jokaisen organisaation arkea. Vielä muutama vuosi sitten monet HR-prosessit perustuivat kuitenkin manuaaliseen työhön — kuten Excel-taulukoihin, sähköposteihin ja paperisiin lomakkeisiin. Vuonna 2017 tehdyn CareerBuilderin kyselytutkimuksen mukaan HR-johtajista vain harva oli automatisoinut yli puolet tärkeimmistä henkilöstöhallinnon toiminnoistaan, kuten hakijaseurannasta, etuuksien hallinnoinnista tai sääntelyvaatimusten täyttämisestä. Käytännössä ainoastaan palkanlaskenta oli saavutettu edes osittain automaation keinoin.
Raportissa todetaan:
Henkilöstöpäälliköt, jotka eivät ole täysimääräisesti automatisoineet prosessejaan, käyttävät keskimäärin 14 tuntia viikossa rutiinitehtäviin, jotka olisi mahdollista hoitaa automaattisesti. Yli neljännes (28 %) ilmoitti käyttävänsä yli 20 tuntia ja joka kymmenes (11 %) jopa 30 tuntia manuaaliseen työhön viikottain.
Nyt suunta on selvästi muuttumassa. HR-ammattilaiset alkavat yhä useammin korvata vanhat taulukkolaskentaohjelmat ja manuaaliset prosessit moderneilla low-code-sovelluksilla – monesti rakentamalla niitä itse ilman IT-osaston apua. Forrester Researchin vanhempi analyytikko John Bratincevic kuvailee ilmiötä näin:
“Ihmiset tekevät itse sovelluksia – vaikka kyseessä olisi vain tilapäinen tarve. Jos osaa käyttää Exceliä, pystyy näitä työkaluja hyödyntämällä rakentamaan ihan toimivia sovelluksia nopeastikin.”
Low-code-alustat ovatkin yleistyneet HR:ssä nopeasti. Niiden avulla voidaan automatisoida esimerkiksi rekrytointiprosesseja, työntekijöiden perehdytystä, etuuksien hallintaa, kyselyitä sekä muita tehokkuutta vaativia arjen rutiineja – ilman raskaita IT-projekteja.
4. Taloushallinto
Rahoitusalan organisaatiot ovat perinteisesti tukeutuneet vahvasti paperipohjaisiin prosesseihin ja manuaalisiin työkaluihin, kuten taulukkolaskentaohjelmiin. Nyt matalan koodin ratkaisut muuttavat tätä kokonaiskuvaa nopeasti: taloushallintoa digitalisoidaan vauhdilla, ja prosesseja automatisoidaan entistä tehokkaammin.
Finanssialalla on jatkuva tarve kehittää asiakassovelluksia, jotka ovat helppokäyttöisiä mutta kykenevät silti yhdistymään monimutkaisiin taustajärjestelmiin, kuten maksuliikenteen hallintaan tai tilien ylläpitoon. Lisäksi loppukäyttäjien odotukset käyttöliittymästä, mukautuvuudesta ja eri laitteilla toimivuudesta kasvavat koko ajan, mikä tarkoittaa, että muutokset pitää pystyä tekemään nopeasti ja ketterästi.
Tällaisissa vaatimuksissa low-code-kehitys pääsee oikeuksiinsa. Se mahdollistaa ohjelmistojen nopeamman, kustannustehokkaamman ja vähemmän riskialttiin kehityksen — ilman kompromisseja laadun tai tietoturvan suhteen. Tämä selittää, miksi yhä useampi rahoitusorganisaatio valitsee low-coden perinteisten, raskaan IT-kehityksen sijaan: sen avulla voidaan kehittää juuri omiin liiketoimintatarpeisiin räätälöityjä sovelluksia ketterästi ja resurssitehokkaasti.
5. Asiakasvuorovaikutus
Tuoreen Microsoftin raportin mukaan “digitaalisesti valveutuneiden asiakkaiden” odotukset erinomaista asiakaspalvelua kohtaan ovat jatkuvassa kasvussa.
Nykykuluttaja on teknisesti taitava ja entistä kriittisempi saamaansa palvelukokemusta kohtaan. Yrityksen menestys tai epäonnistuminen voi tänä päivänä riippua pitkälti siitä, miten hyvin se pystyy palvelemaan asiakkaitaan. Tämän vuoksi low-code-kehityksen hyödyntäminen asiakkaiden alati muuttuvien tarpeiden täyttämisessä yleistyy vauhdilla.
Hyviä käytännön esimerkkejä löytyi muun muassa OutSystemsin low-code-alustalla rakennetuista ratkaisuista (eSystems Nordic toimii alueellisena kumppanina). Erityisen onnistunut tapaus oli digitaalinen pankkipalvelu, jonka aikaisempi asiakashankintaprosessi oli yrityksen oman kuvauksen mukaan “hidas ja huonosti skaalautuva”. Asiakkaiden tilien avaaminen saattoi kestää jopa viisi päivää. Low-code-pohjaisen ratkaisun ansiosta asiakkaat voivat nyt rekisteröityä joko verkkosivuston tai mobiilisovelluksen kautta — ja päästä käyttämään palveluita lähes välittömästi. Tulokset puhuvat puolestaan: rekisteröinnin loppuun asti vievien asiakkaiden määrä on kasvanut 30 %.
Tämä osoittaa konkreettisesti, miten low-code voi tehostaa asiakaspolkua ja parantaa kokemusta merkittävästi – ja samalla myös suoraan vaikuttaa myyntiin ja asiakasuskollisuuteen.
Mihin käyttötarkoituksiin yrityksesi tarvitsee low-code-kehitystä?
Kuten olemme nähneet, low-code-kehitykselle löytyy nykyään lukemattomia käyttökohteita – ja tulevaisuudessa mahdollisuudet vain laajenevat. Entä sinun yrityksesi? Missä low-code voisi tuoda teille merkittävää lisäarvoa? Me eSystems Nordicilla autamme mielellämme kartoittamaan, miten low-code-kehitys voi tukea liiketoimintanne nykyisiä tarpeita ja tulevaisuuden kasvutavoitteita.
Ota rohkeasti yhteyttä ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä juuri teille sopiva tapa hyödyntää low-code-ratkaisuja tehokkaasti!
COMMENTS